.

Julkaisun kansikuva

B Artikkelit

B1 Tieteelliset artikkelit tieteellisissä julkaisuissa, joissa on referee-käytäntö

”’Fork-tongued like the Best Young Snake’. Elmer Diktonius and Finno-Swedish Bilingualism.” Scandinavian Studies. Spring 2010 Volume 82 Number 1, s. 37−52.

“He Strongly Envied Sherlock Holmes. But He Decided Not to Take Him to His Model.” A Discursive Approach to the ‘Self’ in an Early Self-Reflexive Finnish Detective Novel. Scandinavian Studies, Winter 2008, Vol. 80, Number 4, s. 455−476.

”Rotansilmät, makkarankuoritakki. Luokkakatse ja Elmer Diktonius”. Kulttuurintutkimus 25 (2008):4, s. 53−67.

”Double play. Identity, status and refinement in Finnish self-reflexive popular literature in the 1910s and 1920s”. Samuli Hägg, Erkki Sevänen & Risto Turunen (eds.), Metaliterary Layers in Finnish Literature, Studia Fennica Litteraria 3, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2008, Helsinki, s. 182−201.

”Babes in the wood? Intertekstuaalisuus ja subteksti Solveig von Schoultzin novellissa ‘Även dina kameler’ ”. Kirjallisuudentutkimuksen aikakausilehti Avain 2007:3, s. 26–43.

” ‘A gentleman is never astonished, says Wilde.’ Theatrical metalanguage in Skelettgåtan, a Finland-Swedish detective novel from 1929.” Edda. Scandinavian Journal of Literary Research, 2005:3, s. 210–225.

”Ketun kertomus. Kulttuurikoodeja, intertekstejä ja arkkitekstejä Hilja Valtosen romaanissa Älä nuolaise ennenkuin tipahtaa!” Pirjo Lyytikäinen & Juhani Sipilä (toim.), Mitä tapahtuu todelle, Kirjallisuudentutkijain seuran vuosikirja 49, del II. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1996, s. 28–47.

”Kotitekoista samppanjaa kirjallisessa erämaassa. Naiskirjailijoita ja kritiikin kielikuvia 1920-luvun Suomessa”. Tero Norkola & Eila Rikkinen (toim.), Sivupolkuja. Tutkimusretkiä kirjallisuuden rajaseuduille, Tietolipas 148, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1996, s. 112–127.

”Kapina rakkaudessa – Hilja Valtosen romaaneissa romanttinen diskurssi muuntuu ja murtuu”, Naistutkimus/Kvinnoforskning 1995:1, s. 2–10.

”Hur stenarna från Sayda blev sakral skulptur. De Profundis av Essi Renvall”, Konsthistoriska Studier 1991: 12, s. 211–217.

ylös

B2 Artikkelit tieteellisissä kokoelmateoksissa tai konferenssijulkaisuissa

”Rebelliskhet och skapandet av auktoritet i Elmer Diktonius’ Min dikt.” Piotr Bukowski, Grażyna Pietrzak-Porwisz & Iwona Kowal (red.), Perspektiv på svenska språket och litteraturen, Wydawnictwo Uniwersytetu Jagiellońskiego, Kraków 2008, s. 21−30.

”’Ut genom ett så litet hål mellan fiktion och verklighet’. Gränsöverskridningar och postpostmodernitet i Lars Sunds roman Eriks bok.” Clas Zílliacus (utg.), Heidi Grönstrand & Ulrika Gustafsson (red.), Gränser i nordisk litteratur/Borders in Nordic Literature. IASS XXVI  2006. Vol 1. Åbo Akademis förlag, Åbo 2008, s. 161–171.

”Talet med de döda. Metafiktivitet och social energi i Lars Sunds roman Eriks bok”. Anna Biström, Pia Forssell, Holger Lillqvist, Anne-Marie Londen, Kristina Malmio & Rita Paqvalén (red.), Det öppna rummet. Festskrift till Merete Mazzarella den 4 februari 2005. Söderströms förlag, Helsingfors 2005, s. 277–287.

“Using and refusing America: ‘America’ as a way of creating modernity and national identity. A case study of a Finnish-Swedish detective novel from 1916”. Jari Kupiainen, Erkki Sevänen and John S. Stotesbury (eds.), Cultural Identity in Transition. Contemporary Conditions, Practices and Politics of a Global Phenomenon, Atlantic Publishers and Distributions, New Delhi, India 2004, s. 365–382.

”Berättelsen är medveten om sig själv – varför? Några exempel på hur man inom litteraturvetenskapen förklarat metafiktion och ett av sociologin inspirerat förslag till kontextualisering av reflexivitet”. Michel Ekman & Roger Holmström (red.), Kunskapens hugsvalelse. Litteraturvetenskapliga studier tillägnade Clas Zilliacus, Åbo Akademis förlag, Åbo 2003, s. 121–134.

“When beginning is difficult: the ‘happy twenties’ and metafictionality in the parodies of Fiikuksen varjossa”. Janet Garton & Michael Robinson (eds.), On the Threshold. New Studies in Nordic Literature, Norvik Press Ltd, Norwich 2002, s. 237–248.
”Aina: rekommenderas för folket! Moral, estetik och den stora allmänhetens litteratur”. Derek Fewster (red.), Folket. Studier i olika vetenskapers syn på begreppet folk, Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland nr 626, Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsingfors 2000, s. 67–80.

Korta biografier av följande författare: Sofia Hjärne (s. 129), Lempi Jääskeläinen (s. 150), Aino Räsänen (s. 242), Kaari Utrio (s. 287–288) och Hilja Valtonen (s. 289). Elisabeth Møller Jensen (huvudred.), Nordisk kvinnolitteraturhistoria del 5, Höganäs 2000.

”Populärlitteraturen”. Clas Zilliacus (utg.), Michel Ekman (red.), Finlands svenska litteraturhistoria. Andra delen: 1900-talet, Svenska litteratursällskapet i Finland och Atlantis förlag, Helsingfors och Stockholm 2000, s. 161–172.

”Älykästä sukkeluutta ja reipasta realismia – 1920-luvun ajanvietekirjallisuus”. Lea Rojola (toim.), Suomen kirjallisuushistoria osa 2: Järkiuskosta vaistojen kapinaan, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1999, s. 289–298.
”Position: hungrig, mitt i ett paradigmskifte”. Roger Holmström & John Sundholm (red.), Perspektiv på litteraturvetenskapen, Meddelanden nr 25. Litteraturvetenskapliga institutionen vid Åbo Akademi, Åbo 1998, s. 19–31.

”Den romantiska diskursens fall. Kärlek och verklighet i några romaner skrivna av finska och svenska kvinnliga författare på 20-talet”. Unni Langås (red.), Kvinnelitteraturhistorier. Rapport fra forskersymposiet Nordiske kvinners litteratur, Höjskolen i Agder. Forskningsserien nr 7, Avdeling for humanistiske fag, Kristiansand 1998, s. 177–186.

”En pikara i det romantiska landskapet”, Pia Ingström, Maria Österlund & Kristina Malmio, Hemmet, rummet och revolten. Studier i litterärt gränsöverskridande. Litteraturvetenskapliga institutionen vid Åbo Akademi, Åbo 1996, s. 179–284.

ylös

B3 Artikkelit tieteellisissä julkaisuissa, joissa ei ole referee-käytäntöä sekä katsaukset julkaisuissa, joissa on referee-käytäntö

’En idyllens blonde sångare.’ Skapandet av Jarl Hemmers namn och habitus inom det litterära fältet på 1910- och 1920-talet. Historiska och litteraturhistoriska studier 85, Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland nr 740, toim. Stefan Nygård ja Julia Tidigs, Helsingfors 2010.

Hyvä kansalainen hallitsee tunteensa. Paula Arvaksen väitöskirjan Rauta ja ristilukki. Vilho Helasen salapoliisiromaanit arvostelu, Kirjallisuudentutkimuksen aikakausilehti Avain, 3-4/2009.

Min egen tunga, kyynpoikanen. Elmer Diktonius’ tvåspråkighet som en form av kulturellt och socialt kapital i 1920-talets Finland. Finsk Tidskrift 6-7/2009.

Elmer Diktonius, rebell i alla riktningar? Källan 1, 2009.

Elmers kropp, fältets ögon. Habitus, kapital och klass i beskrivningarna av Elmer Diktonius. Bloch, butch, Bertel. Kontextuella litteraturstudier, toim. Michel Ekman ja Kristina Malmio, Helsingfors universitet/Åbo Akademi 2009.

Kontextuell forskning – ett ouppnåeligt ideal? Om problem och möjligheter i kontextuell forskning. Bloch, butch, Bertel. Kontextuella litteraturstudier, toim. Michel Ekman ja Kristina Malmio, Helsingfors universitet/Åbo Akademi 2009.

Litteraturpedagogik i praktiken. En analys av Solveig von Schoultz’ ”Även dina kameler”. Medvandrare. Festskrift till Roger Holmström, toim. Michel Ekman, Julia Tidigs ja Clas Zilliacus, Åbo 2008.

Elmer Diktoniuksesta, luotettavasti ja epäluotettavasti. Jörn Donnerin kirjan Diktonius. Ett liv arvostelu, Kirjallisuudentutkimuksen aikakausilehti Avain 1/2008.

Narren Elmer Diktonius. Det parodiska imiterandet av maktens språk. Tidskrift för litteraturvetenskap 2007:4, toim. Lena Ulrika Rudeke, Anders Johansson ja Kristina Hermansson, Göteborgin yliopisto.

Vallasta ja konteksteista, Kirjallisuudentutkimuksen aikakausilehti Avain, 2007/3.

Voiko suomalainen kirjallisuudentutkija äänestää USA:n vaaleissa? Vastine, Kirjallisuudentutkimuksen aikakausilehti Avain, 2007/2.

Tervetuloa metametamaahan − metafiktion käsite ennen ja nyt. Mika Hallilan väitöskirjan Metafiktion käsite. Teoreettinen, kontekstuaalinen ja historiallinen tutkimus arvostelu, Kulttuurintutkimus 23 (2006): 4.

Kirjallisuudentutkimuksen Tähtien Sota, osa X: Järjen ja logiikan paluu? Kirjallisuudentutkimuksen aikakausilehti Avain, 2006/4.

Lektio, jota en pitänyt eli Metafiktio, sika, identiteetti ja sivistys. Kulttuurintutkimus 23(2006):1.

Katse peiliin ja peilin taakse – muutamia kysymyksiä ja näkökulmia kirjallisuuden metatasojen tutkimukseen. Kirjallisuudentutkimuksen aikakausilehti Avain 1/2005.

Talet med de döda. Metafiktivitet och social energi i Lars Sunds roman Eriks bok. Det öppna rummet. Festskrift till Merete Mazzarella den 4 februari 2005. Red. Anna Biström, Pia Forssell, Holger Lillqvist, Ami Londen, Kristina Malmio och Rita Paqvalen, Söderströms förlag, Helsingfors 2005.

Nöyryyden retoriikka – naiskirjailijoiden paikoista 1840-luvun Suomessa. Heidi Grönstrand, Naiskirjailija, romaani ja kirjallisuuden merkitys 1840-luvulla. Kirja-arvostelu, Kirjallisuudentutkimuksen aikakausilehti Avain 3-4/2005.

Globaaleja ollaan vai ollaanko? Vieraaseen kotiin. Kulttuurinen identiteetti ja muuttoliike kirjallisuudessa. Kirja-arvostelu, Naistutkimus/Kvinnoforskning, 1/2005.

Berättelsen är medveten om sig själv – varför? Några exempel på hur man inom litteraturvetenskapen förklarat metafiktion och ett av sociologin inspirerat förslag till kontextualisering av reflexivitet. Kunskapens hugsvalelse. Litteraturvetenskapliga
studier tillägnade Clas Zilliacus, toim. Michel Ekman ja Roger Holmström, Åbo
Akademis förlag, Abo 2003.

Om konsten att byta kläder. Klass, sexualitet och litteratur i A.G. Ingelius gotiska roman Det gråa slottet. Historiska och litteraturhistoriska studier, toim. Pia Forssell ja John Strömberg, nr 77, Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsingfors 2002.

Lyhyitä kirjailijaesittelyitä (Sofia Hjärne, Hilja Valtonen, Lempi Jääskeläinen, Aino Räsänen ja Kaari Utrio), Nordisk kvinnolitteraturhistoria band 5: Liv och verk. Päätoim. Elisabeth Møller Jensen, Höganäs 2000.

Språkets och lagens gränser. Den mimetiska illusionen i Anna Lassilas Nonparellit och Mari Mörös Kiltin yön lahjat. Finsk Tidskrift 7-8, 1999.

Om barocken i norden. Toim. Kristina Malmio, Meddelanden från avdelningen för nordisk litteratur, nummer 8, Helsingfors universitet, Helsingfors 1999.

Viettelypelin asiantuntija. Markku Soikkeli, Lemmen leikkikehässä. Rakkausdiskurssin sovellukset 1900-luvun suomalaisissa rakkausromaaneissa. Kirja-arvostelu, Kulttuurintutkimus 16 (1999): 3.

Position: hungrig, mitt i ett paradigmskifte. Perspektiv på litteraturvetenskapen, toim. Roger Holmström ja John Sundholm, Litteraturvetenskapliga institutionen vid Åbo Akademi, Meddelanden nr 25, Åbo 1998.

Kenttä, usko ja uskonpuute. Nälkäinen kirjallisuudentutkija kirjoittaa itselleen oljenkorren. Kulttuurintutkimus 15 (1998): 2.

Kuinka shoppailla paradigmapuodissa eli Teorioita teorioista. Lasse Koskelan ja Lea Rojolan Lukijan ABC-kirja. Johdatus kirjallisuudentutkimuksen nykyteorioihin. Kirja-arvostelu. Konteksti – tutkimuksen avainsana? Kirjallisuuden tutkijain seuran vuosikirja 51, Osa 1. Toim. Päivi Molarius, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1998.

Hemmet, rummet och revolten. Studier i litterärt gränsöverskridande. Pia Ingström – Maria Österlund – Kristina Malmio. Litteraturvetenskapliga institutionen vid Åbo Akademi, Åbo 1996.

Feministisen yleissivistyksen akateemiset avaimet. Avainsanat. 10 askelta feministiseen tutkimukseen. Kirja-arvostelu, Naistutkimus/Kvinnoforskning 3/1996.

Kapina rakkaudessa – Hilja Valtosen romaanien sankarittaret muuntavat ja murtavat romanttista koodia. Naistutkimus/Kvinnoforskning 1, 1995.

Lilja av stål. Kaari Utrio och den romantiska genrens normer. Litteraturvetenskapliga institutionen vid Åbo Akademi. Meddelanden nr 18, Åbo 1992.

Amorfiaana, ett kaleidoskop: kropp/språk/kropp/text/kropp/kvinna/kropp/kanon. Kulturtidskriften Horisont, 5/1992.

Sirap eller porr? Kaari Utrio och den romantiska genren. Kulturtidskriften Horisont, nr 5-6/1991.

Tämän lisäksi olen toimittanut vuosina 1999–2005 kuusi numeroa Meddelanden från avdelningen för nordisk litteratur-laitosjulkaisua.

ylös

Seuraavat tekstit odottavat julkaisua:

Phoenix-Marvel Girl in the age of fin de siècle - Popular Culture as a vehicle to Postmodernism in Finland-Swedish author Monika Fagerholm’s novel Diva (1998). Nodes in Finnish Literature from 1980 to 2000, ed. Leena Kristinä, Fennica Litteraria 2011.

Sukupuoli, yhteiskunta, valta, kirjallisuus. Feministisen kirjallisuudentutkimuksen sosiologisuus. Kirjallisten tekstien sosiologiaa, toim. Voitto Ruohonen, Erkki Sevänen ja Risto Turunen, 2011.

 

ylös