.

bokpärm

B Artiklar

B1 Vetenskapliga artiklar i vetenskapliga tidskrifter med referee-praxis

”Phoenix-Marvel Girl in the age of fin de siècle –Popular Culture as a vehicle to Postmodernism in Finland-Swedish author Monika Fagerholm’s novel Diva (1998).” Leena Kristinä (ed.), Nodes in Finnish Literature from 1980 to 2000, Fennica Litteraria 4/2011. (Artikeln har genomgått refereegranskning.)

”’Fork-tongued like the Best Young Snake’. Elmer Diktonius and Finno-Swedish Bilingualism.” Scandinavian Studies. Spring 2010 Volume 82 Number 1, s. 37−52.

“He Strongly Envied Sherlock Holmes. But He Decided Not to Take Him to His Model.” A Discursive Approach to the ‘Self’ in an Early Self-Reflexive Finnish Detective Novel. Scandinavian Studies, Winter 2008, Vol. 80, Number 4, s. 455−476.

”Rotansilmät, makkarankuoritakki. Luokkakatse ja Elmer Diktonius”. Kulttuurintutkimus 25 (2008):4, s. 53−67.

”Double play. Identity, status and refinement in Finnish self-reflexive popular literature in the 1910s and 1920s”. Samuli Hägg, Erkki Sevänen & Risto Turunen (eds.), Metaliterary Layers in Finnish Literature, Studia Fennica Litteraria 3, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2008, Helsinki, s. 182−201.

”Babes in the wood? Intertekstuaalisuus ja subteksti Solveig von Schoultzin novellissa ‘Även dina kameler’ ”. Kirjallisuudentutkimuksen aikakausilehti Avain 2007:3, s. 26–43.

” ‘A gentleman is never astonished, says Wilde.’ Theatrical metalanguage in Skelettgåtan, a Finland-Swedish detective novel from 1929.” Edda. Scandinavian Journal of Literary Research,2005:3, s. 210–225.

”Ketun kertomus. Kulttuurikoodeja, intertekstejä ja arkkitekstejä Hilja Valtosen romaanissa Älä nuolaise ennenkuin tipahtaa!” Pirjo Lyytikäinen & Juhani Sipilä (toim.), Mitä tapahtuu todelle, Kirjallisuudentutkijain seuran vuosikirja 49, del II. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1996, s. 28–47.

”Kotitekoista samppanjaa kirjallisessa erämaassa. Naiskirjailijoita ja kritiikin kielikuvia 1920-luvun Suomessa”. Tero Norkola & Eila Rikkinen (toim.), Sivupolkuja. Tutkimusretkiä kirjallisuuden rajaseuduille, Tietolipas 148, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1996, s. 112–127.

”Kapina rakkaudessa – Hilja Valtosen romaaneissa romanttinen diskurssi muuntuu ja murtuu”, Naistutkimus/Kvinnoforskning 1995:1, s. 2–10.

”Hur stenarna från Sayda blev sakral skulptur. De Profundis av Essi Renvall”, Konsthistoriska Studier 1991: 12, s. 211–217.

pil

B2 Artiklar i vetenskapliga samlingsverk eller i tryckta konferenspublikationer

”Rebelliskhet och skapandet av auktoritet i Elmer Diktonius’ Min dikt.” Piotr Bukowski, Grażyna Pietrzak-Porwisz & Iwona Kowal (red.), Perspektiv på svenska språket och litteraturen, Wydawnictwo Uniwersytetu Jagiellońskiego, Kraków 2008, s. 21−30.

”’Ut genom ett så litet hål mellan fiktion och verklighet’. Gränsöverskridningar och postpostmodernitet i Lars Sunds roman Eriks bok.” Clas Zílliacus (utg.), Heidi Grönstrand & Ulrika Gustafsson (red.), Gränser i nordisk litteratur/Borders in Nordic Literature. IASS XXVI  2006. Vol 1. Åbo Akademis förlag, Åbo 2008, s. 161–171.

”Talet med de döda. Metafiktivitet och social energi i Lars Sunds roman Eriks bok. Anna Biström,Pia Forssell, Holger Lillqvist, Anne-Marie Londen, Kristina Malmio & Rita Paqvalén (red.), Det öppna rummet. Festskrift till Merete Mazzarella den 4 februari 2005. Söderströms förlag, Helsingfors 2005, s. 277–287.

“Using and refusing America: ‘America’ as a way of creating modernity and national identity. A case study of a Finnish-Swedish detective novel from 1916”. Jari Kupiainen, Erkki Sevänen and John S. Stotesbury (eds.), Cultural Identity in Transition. Contemporary Conditions, Practices and Politics of a Global Phenomenon, Atlantic Publishers and Distributions, New Delhi, India 2004, s. 365–382.

”Berättelsen är medveten om sig själv – varför? Några exempel på hur man inom litteraturvetenskapen förklarat metafiktion och ett av sociologin inspirerat förslag till kontextualisering av reflexivitet”. Michel Ekman & Roger Holmström (red.), Kunskapens hugsvalelse. Litteraturvetenskapliga studier tillägnade Clas Zilliacus, ÅboAkademis förlag, Åbo 2003, s. 121–134.

“When beginning is difficult: the ‘happy twenties’ and metafictionality in the parodies of Fiikuksen varjossa. Janet Garton & Michael Robinson (eds.), On the Threshold. New Studies in Nordic Literature,Norvik Press Ltd, Norwich 2002, s. 237–248.
”Aina: rekommenderas för folket! Moral, estetik och den stora allmänhetens litteratur”. Derek Fewster (red.), Folket. Studier i olika vetenskapers syn på begreppet folk,Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland nr 626, Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsingfors 2000, s. 67–80.

Korta biografier av följande författare: Sofia Hjärne (s. 129), Lempi Jääskeläinen (s. 150), Aino Räsänen (s. 242), Kaari Utrio (s. 287–288) och Hilja Valtonen (s. 289). Elisabeth Møller Jensen (huvudred.), Nordisk kvinnolitteraturhistoria del 5, Höganäs 2000.

”Populärlitteraturen”. Clas Zilliacus (utg.), Michel Ekman (red.),Finlands svenska litteraturhistoria. Andra delen: 1900-talet, Svenska litteratursällskapet i Finland och Atlantis förlag, Helsingfors och Stockholm 2000, s. 161–172.

”Älykästä sukkeluutta ja reipasta realismia – 1920-luvun ajanvietekirjallisuus”. Lea Rojola (toim.), Suomen kirjallisuushistoria osa 2: Järkiuskosta vaistojen kapinaan, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1999, s. 289–298.
”Position: hungrig, mitt i ett paradigmskifte”. Roger Holmström & John Sundholm (red.), Perspektiv på litteraturvetenskapen, Meddelanden nr 25. Litteraturvetenskapliga institutionen vid Åbo Akademi, Åbo 1998, s. 19–31.

”Den romantiska diskursens fall. Kärlek och verklighet i några romaner skrivna av finska och svenska kvinnliga författare på 20-talet”.Unni Langås (red.), Kvinnelitteraturhistorier. Rapport fra forskersymposiet Nordiske kvinners litteratur,Höjskolen i Agder. Forskningsserien nr 7, Avdeling for humanistiske fag, Kristiansand 1998, s. 177–186.

”En pikara i det romantiska landskapet”, Pia Ingström, Maria Österlund & Kristina Malmio, Hemmet, rummet och revolten. Studier i litterärt gränsöverskridande. Litteraturvetenskapliga institutionen vid Åbo Akademi, Åbo 1996, s. 179–284.

pil upp

B3 Artiklar, översikter och ledare i vetenskapliga tidskrifter utan referee-praxis samt ledare och översikter i tidskrifter med referee-praxis

’En idyllens blonde sångare.’ Skapandet av Jarl Hemmers namn och habitus inom det litterära fältet på 1910- och 1920-talet. Historiska och litteraturhistoriska studier 85, Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland nr 740, red. Stefan Nygård och Julia Tidigs, Helsingfors 2010, s. 179−204.

”Min egen tunga, kyynpoikanen. Elmer Diktonius’ tvåspråkighet som en form av kulturellt och socialt kapital i 1920-talets Finland.” Finsk Tidskrift 6–7/2009, s. 326−336.

”Narren och profeten Elmer Diktonius och det parodiska imiterandet av maktens språk.” Tidskrift för litteraturvetenskap, Göteborgs universitet, 2007:4, s. 48−60.

Debattinlägg ”Vallasta ja konteksteista”, Kirjallisuudentutkimuksen aikakausilehti Avain, 2007: 3, s. 71–72.

Debattinlägg ”Voiko suomalainen kirjallisuudentutkija äänestää USA:n vaaleissa?” Vastine, Kirjallisuudentutkimuksen aikakausilehti Avain, 2007: 2, s. 86–88.

”Kirjallisuudentutkimuksen Tähtien Sota, osa X: Järjen ja logiikan paluu?” Kirjallisuudentutkimuksen aikakausilehti Avain, 2006: 4, s. 68–76.

”Lektio, jota en pitänyt eli Metafiktio, sika, identiteetti ja sivistys.” Kulttuurintutkimus 23(2006):1, s. 42–48.

“Katse peiliin ja peilin taakse – muutamia kysymyksiä ja näkökulmia kirjallisuuden metatasojen tutkimukseen”. Eila Rantonen & Tuula Piikkilä (toim.), Kirjallisuudentutkimuksen aikakausilehti Avain 2005: 1, s. 59–70.

”Om konsten att byta kläder. Klass, sexualitet och litteratur i A. G. Ingelius gotiska roman Det gråa slottet”. Pia Forssell & John Strömberg (red.), Historiska och litteraturhistoriska studier, nr 77, Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsingfors 2002, s. 191–210.

”Språkets och lagens gränser. Den mimetiska illusionen i Anna Lassilas Nonparellit och Mari Mörös Kiltin yön lahjat”. Finsk Tidskrift 1999: 7–8, s. 420–436.

”Kenttä, usko ja uskonpuute. Nälkäinen kirjallisuudentutkija kirjoittaa itselleen oljenkorren.” Kulttuurintutkimus 15(1998):2, s. 3–14. (Finsk översättning av min artikel i serien Perspektiv på litteraturvetenskapen, se avsnitt 2.2.)

”Amorfiaana, ett kalejdoskop: kropp/språk/kropp/text/kropp/kvinna/kropp/kanon”. Kulturtidskriften Horisont 1992: 5, s. 51–60.

Lilja av stål. Kaari Utrio och den romantiska genrens normer. Meddelanden, nr 18, Litteraturvetenskapliga institutionen vid Åbo Akademi, Åbo 1992, s. 1–88.

”Sirap eller porr? Kaari Utrio och den romantiska genren”, Kulturtidskriften Horisont 1991: 5–6, s. 37–43.

Vetenskapliga recensioner i tidskrifter med refereepraxis:

”Hyvä kansalainen hallitsee tunteensa.” Paula Arvas, Rauta ja ristilukki. Vilho Helasen salapoliisiromaanit, Kirjallisuudentutkimuksen aikakausilehti Avain, 2009: 3–4, s. 113−115.

”Elmer Diktoniuksesta, luotettavasti ja epäluotettavasti”. Jörn Donnerin kirjan Diktonius. Ett liv arvostelu, Kirjallisuudentutkimuksen aikakausilehti Avain 2008:1, s. 113−114.

”Tervetuloa metametamaahan − metafiktion käsite ennen ja nyt”. Mika Hallila, Metafiktion käsite. Teoreettinen, kontekstuaalinen ja historiallinen tutkimus. Kulttuurintutkimus 23 (2006): 4, s. 62–64.

“Nöyryyden retoriikka – naiskirjailijoiden paikoista 1840-luvun Suomessa. Heidi Grönstrand, Naiskirjailija, romaani ja kirjallisuuden merkitys 1840-luvulla”. Kirjallisuudentutkimuksen aikakausilehti Avain 2005: 3–4, s. 119–121.

”Globaaleja ollaan vai ollaanko? Vieraaseen kotiin. Kulttuurinen identiteetti ja muuttoliike kirjallisuudessa”. Naistutkimus/Kvinnoforskning, 2005: 1, s. 80–83.

”Viettelypelin asiantuntija. Markku Soikkeli, Lemmen leikkikehässä. Rakkaus-diskurssin sovellukset 1900-luvun suomalaisissa rakkausromaaneissa.” Kulttuurintutkimus 16 (1999): 3, s. 47–49.
”Kuinka shoppailla paradigmapuodissa eli Teorioita teorioista”. Lasse Kos­kelan ja Lea Rojolan Lukijan ABC-kirja. Johdatus kirjallisuudentutkimuksen nykyteorioihin.” Päivi Molarius (toim.), Konteksti tutkimuksen avainsana? Kirjallisuuden tutkijain seuran vuosikirja 51, Osa 1. 1998. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, He lsinki, s. 185–187.

”Feministisen yleissivistyksen akateemiset avaimet. Avainsanat. 10 askelta feministiseen tutkimukseen”. Naistutki­mus/Kvinnoforskning 1996: 3, s. 75–77.

B4 Artiklar i institutionsserier vid Helsingfors universitet

”Elmers kropp, fältets ögon. Habitus, kapital och klass i beskrivningarna av Elmer Diktonius.” Michel Ekman & Kristina Malmio (red.), Bloch, butch, Bertel. Kontextuella litteraturstudier, Helsingfors universitet/Åbo Akademi, Åbo 2009, s. 85–102.

”Kontextuell forskning – ett ouppnåeligt ideal? Om problem och möjligheter i kontextuell forskning.” Michel Ekman & Kristina Malmio (red.), Bloch, butch, Bertel. Kontextuella litteraturstudier, Helsingfors universitet/Åbo Akademi, Åbo 2009, s. 9–21.

B5 Populärvetenskapliga artiklar

”Elmer Diktonius, rebell i alla riktningar?” Källan 1, 2009.

”Suomenruotsalainen kirjallisuus ei piikittele”. En essä om den nyaste finlandssvenska litteraturen, Helsingin Sanomat 9.8.2008.

”Till flickan i mig”. Presentation av Eva-Stina Byggmästars diktsamling Älvdrottningen, Hufvudstadsbladet, Bokextra. 24.10.2007.

pil upp